Laatuapteekit

Kylmän veden hoitavaan vaikutukseen uskottiin jo antiikin aikaan, jolloin kylmällä vedellä yritettiin hoitaa erilaisia sairauksia. Kylmävesiuinti on suosittua nykypäivänäkin, ja suosio kasvaa koko ajan. Uiminen kylmässä vedessä sopii kenelle tahansa perusterveelle aikuiselle. Aloittelijan kannattaa kuitenkin mennä avantoon tottuneen talviuimarin seurassa. Kylmäaltistus aiheuttaa elimistössä kylmänsietoa parantavia muutoksia. Jo pidempään talviuintia harrastanut voi uida kylmässä vedessä jopa […]

Teksti Iina Kansonen Else Heikkinen on yksi niistä suomalaisesta, jotka sairastavat kohtauksellista Ménièren oireyhtymää. Ménièren tautiin sairastuu vuosittain noin tuhat suomalaista. Useimmiten tauti puhkeaa 20–60 vuoden iässä. Ménièren tauti on sisäkorvan nestekierron häiriö, jonka syy on epäselvä. Oireita ovat muun muassa huimauskohtaukset, kuulon huonontuminen, korvien soiminen, tinnitus, paineentunne korvassa, pahoinvointi ja oksentelu. Taudin diagnosointi on

Teksti Helen Partti Väsyttää ja laiskottaa, on uupunut ja vetämätön olo. Voisiko minua vaivata raudanpuute, väsynyt miettii. Hän on pannut syksyn ja talven aikana merkille monta kirjoitusta ja uutista raudanpuutteesta. Jotenkin se liittyy ferritiiniin, elimistön rautavarastoihin. Olisivatko ne päässeet ehtymään ja pitäisikö ferritiiniarvot mittauttaa? Paras googlettaa. Näin moni ihminen toimii. Kun keho oireilee, eikä oireiden

Teksti Heli Selin Atooppinen ihottuma voi merkittävästi heikentää sairastuneen elämänlaatua. Nykyhoidon tavoitteena on vähentää taudin oireita ja pahenemisvaiheita sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Paikallishoito perustuu ihon säännölliseen rasvaamiseen perusvoiteilla sekä tarvittaessa lääkevoiteilla. Vaikeammissa tapauksissa käytetään valohoitoa, immunosuppressiivisia lääkkeitä tai uusia tehokkaita hoitomuotoja, kuten biologisia lääkkeitä tai JAK-estäjiä. Biologinen lääke dupilumabi tuo monille vaikeaa tautimuotoa sairastavalle

Teksti Heli SelinViimeisten seitsemän vuoden aikana lasten ja nuorten väsymys on kasvanut merkittävästi. Koulu-uupumuksen merkkejä ovat uupumusasteinen väsymys, kyyninen suhtautuminen kouluun sekä riittämättömyyden tunteet. Uupunut lapsi tai nuori tarvitsee tukea aikuisilta sekä koulussa että kotona. ”Ei mene päivääkään, etteikö jaksamisen ja uupumuksen kysymykset olisi käsittelyssä vastaanotollani”, kertoo kognitiivinen psykoterapeutti Mira Talala, joka tapaa työssään Kelan kuntoutuspsykoterapiassa

Teksti Helen ParttiAuringonvalon vähetessä monen mieleen hiipii surullisia ajatuksia. Makeannälkä kasvaa ja peiton alle olisi kiva käpertyä. Kaamosmasennusta ja -väsymystä voi lievittää monin keinoin. Kaamosmasennus on yleinen ilmiö. Arviolta 1–2 prosenttia suomalaisista kärsii siitä vuosittain. Nimensä mukaisesti vaiva kurittaa kohdettaan kaamosaikaan, ei keväällä tai kesällä.Kaamosmasennuksesta tunnetaan myös lievempi muoto, kaamosväsymys. Se on kaamosmasennusta yleisempää.”Joka viides

Peräpukamat ovat paljon luultua yleisempi vaiva, joka voi kiusata satunnaisesti silloin tällöin tai kroonisesti. Peräpukamat ovat liiallisen paineen seurauksena laajentuneita peräaukon laskimoverisuonia. Tavallisin syy peräpukamien syntymiseen on ulostamiseen liittyvä liiallinen ponnistelu, ja ummetus onkin suurin riskitekijä niiden syntymiselle. Muita altistavia tekijöitä ovat istumatyö, raskaus ja ylipaino, mutta perimälläkin on osuutensa asiassa. Peräpukamat eivät ole vaarallisia,

Krooninen väsymysoireyhtymä yleis­tyy uhkaavasti – nyt tätä monella tapaa elämän mielekkyyttä ja toi­mintakykyäheikentävääsairauttapotee jo yli miljoona ihmistä maailmassa.Krooninen väsymysoireyhtymä puh­keaa tyypillisesti pitkittyneen stressin seurauksena, joskin se voi laueta myös akuutin sairauden, esimerkiksi voimak­kaan infektion, vuoksi. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, voimattomuus, aivosumu, lihaskipu ja päänsärky. Oireet liittyvät kehon hermojärjestelmän muutoksiin ja ne kielivät mitokondrioiden – eli

Alkusyksystä julkaistussa väitöskirjassa arvioitiin lasten ja heidän vanhempiensa unen laatua ja sen vuorovaikutuksellisuutta. Hanni Rönnlundin väitöskirjatutkimus oli osa FinAdo2-tutkimusta, jossa tarkastellaan Suomeen adoptoitujen lasten terveyttä ja hyvinvointia.Väitöskirjatutkimukseen osallistui 78 adoptiolapsiperheen lisäksi 108 lasta ja heidän biologiset vanhempansa. Tämä mahdollisti myös unen laatuun liittyvien perinnöllisten mekanismien huomioon ottamisen. Tutkimusryhmän lasten unta seurattiin viikon ajan unta arvioivan