Author name: Laatuapteekit

Teksti iina Kansonen   Lääkkeiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Jos uuden lääkkeen aloitus mietityttää, kysy rohkeasti neuvoa lääkäriltä tai apteekista.   Uuden lääkkeen vaikutus ja riskit ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat muun muassa ikä sekä muut sairaudet ja lääkitykset. Lääkityksen aloitus saattaakin herättää monenlaisia kysymyksiä, eikä niiden kanssa kannata jäädä yksin, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Emil Heinäaho.  Hän […]

Teksti iina Kansonen   Liian hoitavat tuotteet saavat nuoren ihon kukkimaan.   Ihonhoito on aika aloittaa, kun kasvoille ilmestyy finnejä tai mustapäitä tai kun nuori alkaa käyttää meikkiä. Sitä ennen kasvoille riittää vesipesu, sanoo Kuopion Uuden apteekin kosmetologi Mirja Laitinen.  Nuorilla on tapana hoitaa ihoaan joko liikaa tai liian vähän. Sekä yli- että alihoitamisesta saattaa seurata sama

Gepantit ovat uusimpia migreenilääkkeitä, jotka tuovat toivoa hankalimpien migreenitapausten hoitoon.    Teksti Heli Selin   Krooninen migreeni on ollut läsnä Hannele Salonsaari-Jaatisen elämässä pahimmillaan päivittäin. Kivun lisäksi hemiplegiseen auralliseen migreeniin on kuulunut hankalia toispuoleisia halvausoireita, huimausta sekä näköhäiriöitä. Sairaus on pakottanut useille sairauslomille sekä tehnyt arjesta pelkkää selviytymistä. Monia lääkkeitä kokeiltuaan Salonsaari-Jaatiselle määrättiin biologista lääkettä fremanetsumabia, josta

Kylmän veden hoitavaan vaikutukseen uskottiin jo antiikin aikaan, jolloin kylmällä vedellä yritettiin hoitaa erilaisia sairauksia. Kylmävesiuinti on suosittua nykypäivänäkin, ja suosio kasvaa koko ajan. Uiminen kylmässä vedessä sopii kenelle tahansa perusterveelle aikuiselle. Aloittelijan kannattaa kuitenkin mennä avantoon tottuneen talviuimarin seurassa. Kylmäaltistus aiheuttaa elimistössä kylmänsietoa parantavia muutoksia. Jo pidempään talviuintia harrastanut voi uida kylmässä vedessä jopa

Teksti Iina Kansonen Else Heikkinen on yksi niistä suomalaisesta, jotka sairastavat kohtauksellista Ménièren oireyhtymää. Ménièren tautiin sairastuu vuosittain noin tuhat suomalaista. Useimmiten tauti puhkeaa 20–60 vuoden iässä. Ménièren tauti on sisäkorvan nestekierron häiriö, jonka syy on epäselvä. Oireita ovat muun muassa huimauskohtaukset, kuulon huonontuminen, korvien soiminen, tinnitus, paineentunne korvassa, pahoinvointi ja oksentelu. Taudin diagnosointi on

Teksti Helen Partti Väsyttää ja laiskottaa, on uupunut ja vetämätön olo. Voisiko minua vaivata raudanpuute, väsynyt miettii. Hän on pannut syksyn ja talven aikana merkille monta kirjoitusta ja uutista raudanpuutteesta. Jotenkin se liittyy ferritiiniin, elimistön rautavarastoihin. Olisivatko ne päässeet ehtymään ja pitäisikö ferritiiniarvot mittauttaa? Paras googlettaa. Näin moni ihminen toimii. Kun keho oireilee, eikä oireiden

Teksti Heli Selin Atooppinen ihottuma voi merkittävästi heikentää sairastuneen elämänlaatua. Nykyhoidon tavoitteena on vähentää taudin oireita ja pahenemisvaiheita sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Paikallishoito perustuu ihon säännölliseen rasvaamiseen perusvoiteilla sekä tarvittaessa lääkevoiteilla. Vaikeammissa tapauksissa käytetään valohoitoa, immunosuppressiivisia lääkkeitä tai uusia tehokkaita hoitomuotoja, kuten biologisia lääkkeitä tai JAK-estäjiä. Biologinen lääke dupilumabi tuo monille vaikeaa tautimuotoa sairastavalle

Teksti Heli SelinViimeisten seitsemän vuoden aikana lasten ja nuorten väsymys on kasvanut merkittävästi. Koulu-uupumuksen merkkejä ovat uupumusasteinen väsymys, kyyninen suhtautuminen kouluun sekä riittämättömyyden tunteet. Uupunut lapsi tai nuori tarvitsee tukea aikuisilta sekä koulussa että kotona. ”Ei mene päivääkään, etteikö jaksamisen ja uupumuksen kysymykset olisi käsittelyssä vastaanotollani”, kertoo kognitiivinen psykoterapeutti Mira Talala, joka tapaa työssään Kelan kuntoutuspsykoterapiassa

Teksti Helen ParttiAuringonvalon vähetessä monen mieleen hiipii surullisia ajatuksia. Makeannälkä kasvaa ja peiton alle olisi kiva käpertyä. Kaamosmasennusta ja -väsymystä voi lievittää monin keinoin. Kaamosmasennus on yleinen ilmiö. Arviolta 1–2 prosenttia suomalaisista kärsii siitä vuosittain. Nimensä mukaisesti vaiva kurittaa kohdettaan kaamosaikaan, ei keväällä tai kesällä.Kaamosmasennuksesta tunnetaan myös lievempi muoto, kaamosväsymys. Se on kaamosmasennusta yleisempää.”Joka viides